Sinä päätät!

Metallityöväen Liitto on ollut joskus muinoin vahva vaikuttaja, saatu kahdeksantuntinen työpäivä, talviloma, lomaltapaluuraha ynnä muuta. Mutta näistä ajoista on ikävä kyllä vierähtänyt jo vuosikymmenet. Suuri osa tämän päivän konepajoissa työskentelevistä ei ole päässyt osallisiksi liiton urotöistä. Hienoja asioita ja etuja on saavutettu, mutta niillä ei tänä päivänä kaupasta leipää saa.

Metallityöläisen ostovoima on mennyt alaspäin vuosi vuodelta. Monet liittokokoukset on käyty ja kauniita puheita pidetty, vaan puhumisen asteelle on jääty. Solidaarisuus on liiton toiminnassa enää muisto vain. Mallia on otettu valtion politiikasta: rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, kiitos prosenttipohjaisten palkankorotusten. Työehtosopimukset tehdään isojen talojen ehdoilla, vaan niitäpä ei enää ole.

Kauniita sanoja puhutaan ja sovitaan kabineteissa työnantajien kanssa työn ja perheen yhteensovittamiseksi, ei ole enää työpäivät kahdeksantuntisia, eivätkä viikot viisipäiväisiä, saati että työtä tehtäisiin päiväsaikaan. Ja saa niistä ylitöistäkin maksaa huonommilla prosenteilla tai vaikkapa ilman prosentteja kun tehdään tunti tunnista pankkiin, ja saahan ne pekkasetkin säästää ajankohtaan parempaan kun aika on otollisempi työnantajalle.

***

Metallityöväen Liitto on ollut myös vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, mutta tänään se näkyy siinä, ettei yli suuren Metalliliiton sopimia palkankorotuksia saa ulosmitata muillakaan aloilla. Näin ollen Metalli vaikuttaa monien muidenkin kuin metallityöntekijöiden elämään.

Metallityöväen Liiton tulee palata juurilleen ja alkaa ajaa jäsenistönsä etuja. Työsuhteiden tulee olla vakituisia, palkalla pitää elää ja eläkkeelle pitää päästä silloin kun vielä terveyttä piisaa.

Kaikki viimeaikaiset metallin toimet ovat kaikkea muuta kuin edesauttamassa näitä toiveita. Työsuhteet ovat määräaikaisia vuokrafirmoissa, palkat eivät kata likikään kohonneita kustannuksia ja nyt taitaa sopia jo eläkeiän nostokin.

Jäsenet ovat jo pitkään vaatineet kaikille samansuuruisia euromääräisiä palkankorotuksia, vaatineet vakinaisia työsuhteita sekä luottamusmiesten asemaan parannuksia ja sanoneet jyrkän ein paikalliselle sopimiselle. Liittokokouksessa nämä hyväksytään, mutta liiton hallinnon edustajat unohtavat ne pian. Jäsenten ääntä ei kuunnella.

***

Liiton hallinnossa toimii hyvä veli -konsensus Metallin Yhteistyön ja Metallin Vaikuttajien välillä, jostain kumman syystä loppupeleissä kaikista asioista ollaan autuaan yksimielisiä. Jatkuvasti tehdään matalatasoisia prosenttipohjaisia palkankorotuksia, sovitaan työelämän kehittämisestä, työkyvyn ylläpitämistä ja samaan aikaan ollaan hyväksymässä kaikenlaista kuun ja maan välillä erilaisiksi työaikamuodoiksi. Tämän tuloksena työt tehdään pienellä väkimäärällä ylitöinä, tunti tunnista, normaaliansioilla ei perhettä ruokita.

Jostakin syystä hallintoon on valikoitunut yllättävän iso joukko henkilöitä, jotka unohtavat totaalisesti ne jotka ovat heidät sinne valinneet. Ennen niin kärkevätkin mielipiteet ovat hiljenneet ja mennään vain muiden jatkona, vailla mitään omaa mielipidettä. Vaan niinhän se on nähty tässä maailmassa monesti, että kunhan osaa nöyrästi kumartaa oikeaan suuntaan ja vastaavasti pyllistää toisaalle oikeaan ajankohtaan, niin periaatteista viis, mutta hyvin pärjää.

Sinä Metallin jäsen päätät, mihin suuntaan Metallityöväen Liittoa kehitetään tulevaisuudessa, vaiko jatkuuko jo pitkään kestänyt kumartelu työnantajaliittoa kohtaan!

Petri Lahtinen
Metalli Seiskan toimitsija

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s