Metalliliiton tarkoitus

Metalliliiton kuuluisi ajaa ja valvoa jäsenistönsä etua, kaikki muu toiminta on toisarvoista. Metallin arvoihin on selkeästi kirjoitettu suvaitsevaisuus ja se, ettei ketään saa syrjiä uskonnon, sukupuolen, poliittisen suuntauksen tai syntyperän johdosta.

Metalliliiton kuuluisi ajaa ja valvoa jäsenistönsä etua, kaikki muu toiminta on toisarvoista.

Mutta kuinka on nyt?

Jo pelkästään vaaleihin ehdokkaana osallistuminen muilta kuin sosiaalidemokraateilta ja vasemmistoliittolaisilta on tehty hankalaksi. Uudistuksia tarvitaan vaalijärjestyksessä niin, että kaikki vaaliasiakirjat ovat avoimesti ja vapaasti saatavissa Internetin kautta kaikille jäsenille. Vain tätä kautta varmistetaan myös niiden poliittisten suuntausten mahdollisuudet osallistua Metallin vaaleihin, joilla ei ole Metallin palkkalistoilla toimitsijoita.

Eli asennemuokkausta ja muutosta tarvitaan Metalliliiton johdon, toimitsijoiden ja ammattiosastojen puheenjohtajien taholta.

  • työehtosopimukset joissa on enemmän tulkinnan varaa kuin raamatussa
  • paikallinen sopiminen
  • maan surkeimmat palkankorotukset jo useamman vuoden ajan
  • ostovoiman heikentäminen
  • palkanlisien vaikutus poistettu keskituntiansiosta
  • ja lopuksi vielä tuleva eläkeiän nosto.

Tässä muutamia viimeaikaisia asioita, joita Metalliliitto on ollut sopimassa jäsenistönsä ”hyväksi”. Ja mitä on saatu tilalle? Hiukan viivyttelyä jo sovittuihin työpaikkojen siirtoihin halpatyövoiman maihin sekä samalla heikennyksiä työläisen asemaan edellä luetetuilla tavoilla.

Olisiko jo aika suunnan muuttua ja antaa metallimiehellekin uskoa tulevaisuuteen? Metallin jäsenten ääni -ryhmän riveissä uskon, että suuntaa voidaan muuttaa, mutta siihen tarvitaan myös sinun apuasi.

Ari Perämaa
Sähköasentaja,
työsuojeluvaltuutettu

Metallin reaalipalkat kääntyneet laskuun

Palkkojen ostovoiman turvaaminen edellyttää korkeampia palkankorotuksia

Työntekijöiden reaalipalkat ovat metalliteollisuudessa alentuneet jo kahden vuoden ajan. Näyttää siltä, että reaalipalkat laskevat edelleen tänä ja ensi vuonna.

Vielä 2000-luvun alussa reaalipalkat kasvoivat eli palkat nousivat enemmän kuin hinnat. Vuonna 2008 hintojen nousu oli jo nopeampaa kuin palkkojen kohoaminen, joten palkan ostovoima heikkeni. Vuonna 2009 tilanne kääntyi toisinpäin ja reaalipalkat nousivat jälleen. Mutta vuosina 2010 ja 2011 reaalipalkat laskivat kaksi vuotta peräkkäin.

Viime vuonna metalliteollisuuden tuntipalkkaisten työntekijöiden ansiot kohosivat vain kaksi prosenttia, mutta hinnat nousivat 3,4 prosenttia, joten ostovoima heikkeni. Viime vuonna reaalipalkat olivat enää kolme prosenttia korkeammat kuin vuonna 2005.


Metallin työntekijöiden reaalipalkkaindeksi 2005 = 100. Lähteet: Kuluttajahintaindeksi ja metalliteollisuuden tuntipalkkaisten työntekijöiden ansiotasoindeksi, Tilastokeskus

Hinnoissa on nousupaineita

Tälle vuodelle sovitut palkankorotukset ovat 2,4 prosenttia plus 150 euron kertaerä. Se tarkoittaisi yhteensä keskimäärin 2,8 prosentin ansiotason nousua. Samaan aikaan valtiovarainministeriön virallinen ennuste hintojen nousuksi on 2,7 prosenttia eli reaaliansiot pysyisivät hädin tuskin ennallaan.

Mutta mahtaako virallinen inflaatioennuste toteutua? Vielä syyskuussa valtiovarainministeriö ennusti hintojen nousuksi tälle vuodelle 3,3 prosenttia. Joulukuussa ennustetta alennettiin. Sen turvin sitten väitettiin, että niin sanottu raamisopimus turvaa ansioiden ostovoiman. Jotkut väittivät reaaliansioiden jopa kasvavan.

Hintoihin kohdistuu edelleen nousupaineita. Euron kurssin heikentyminen nostaa tuontitavaroiden, esimerkiksi öljyn hintaa, joka saattaa muutoinkin käyttäytyä arvaamattomasti. On myös hyvin mahdollista, että Kataisen hallitus päättää maaliskuussa kehysbudjetissa arvonlisäveron tai muiden välillisten verojen korotuksista. Ne menevät suoraan hintoihin.

Lasku jatkuu ensi vuonna

Näyttää siltä, että myös ensi vuonna reaalipalkat laskevat. Vuoden 2013 palkankorotus on 1,9 prosenttia, mutta siitä pitää vähentää 150 euron kertaerän vaikutus, koska se ei jää palkkoihin. Ansiotaso nousee siten vain 1,5 prosenttia tästä vuodesta. Valtiovarainministeriön virallinen ennuste ensi vuoden hintojen noususta on 2,2 prosenttia, joten reaaliansiot laskevat.

On siten hyvin mahdollista, että metalliteollisuuden työntekijöiden reaaliansiot alenevat neljä vuotta peräkkäin 2010–2013, jos pidättäydytään solmituissa sopimuksissa. Palkkojen ostovoiman turvaaminen edellyttää korkeampia palkankorotuksia.

Olli Savela
yliaktuaari

Tupo-teatteri – farssi vai tragedia?

Metalliliiton ja koko SAK:laisen ay-liikkeen toimintaa leimaavasta puoluepolitiikasta tulee päästä eroon ja on ryhdyttävä tekemään tulopolitiikkaa jäsenistön tarpeista. Demari- ja vasemmistoliittotaustainen johto on etääntynyt kentästä eikä tunne sen tarpeita ja odotuksia.

Tupo-teatteri on ohittanut työpaikkojen esitykset, ja jopa liittokokouksen päätökset ja linjaukset on alistettu vastuulliseksi väitetylle kolmikannalle. Työllisyyden parantamisen nimissä tehdyt alimitoitetut sopimukset eivät juurikaan ole vaikuttaneet muuhun kuin suuryhtiöiden pääomatulojen ja osinkojen kasvamiseen. Työehtosopimusratkaisut on asetettava jäsenäänestykseen ja myös neuvottelutavoitteet on kerrottava avoimesti, jotta työtaistelutilanteessa työpaikoilla tiedetään, mitä lakolla tavoitellaan. Yleisemminkin jäsenistön vaikutusmahdollisuuksia liiton asioihin on parannettava.

Työpaikoilla työntekijöiden ja luottamushenkilöiden asemaa on parannettava. Tehokkaan edunvalvonnan varmistamiseksi luottamusmiesten tiedonsaantioikeuksia on lisättävä. Esimerkiksi palkkauksen tasapuolisen toteutumisen varmistamiseksi luottamusmiesten on saatava työntekijöiden palkkatiedot työnantajalta. Myös ulkopuolisen työvoiman työehdoista ja palkkauksesta on annettava tiedot luottamusmiehelle. Yt-neuvotteluissa työntekijöille on turvattava todellinen vaikutusmahdollisuus työpaikalla tapahtuviin muutoksiin. Nykyäänhän työnantajalla on vain velvollisuus kuulla työntekijöitä, mutta päätöksiin vaikuttaminen on useinkin mahdotonta.

Mikäli paikallista sopimista on tarkoitus jatkaa, on työntekijöiden neuvotteluasemaa parannettava. Oikeus työtaisteluihin on oltava myös paikallisesti ja työrauhavelvoite tulee voimaan vasta kun sopimus on allekirjoitettu.

Matti Vuorenpää
Ulvila

Sinä päätät!

Metallityöväen Liitto on ollut joskus muinoin vahva vaikuttaja, saatu kahdeksantuntinen työpäivä, talviloma, lomaltapaluuraha ynnä muuta. Mutta näistä ajoista on ikävä kyllä vierähtänyt jo vuosikymmenet. Suuri osa tämän päivän konepajoissa työskentelevistä ei ole päässyt osallisiksi liiton urotöistä. Hienoja asioita ja etuja on saavutettu, mutta niillä ei tänä päivänä kaupasta leipää saa.

Metallityöläisen ostovoima on mennyt alaspäin vuosi vuodelta. Monet liittokokoukset on käyty ja kauniita puheita pidetty, vaan puhumisen asteelle on jääty. Solidaarisuus on liiton toiminnassa enää muisto vain. Mallia on otettu valtion politiikasta: rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, kiitos prosenttipohjaisten palkankorotusten. Työehtosopimukset tehdään isojen talojen ehdoilla, vaan niitäpä ei enää ole.

Kauniita sanoja puhutaan ja sovitaan kabineteissa työnantajien kanssa työn ja perheen yhteensovittamiseksi, ei ole enää työpäivät kahdeksantuntisia, eivätkä viikot viisipäiväisiä, saati että työtä tehtäisiin päiväsaikaan. Ja saa niistä ylitöistäkin maksaa huonommilla prosenteilla tai vaikkapa ilman prosentteja kun tehdään tunti tunnista pankkiin, ja saahan ne pekkasetkin säästää ajankohtaan parempaan kun aika on otollisempi työnantajalle.

***

Metallityöväen Liitto on ollut myös vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, mutta tänään se näkyy siinä, ettei yli suuren Metalliliiton sopimia palkankorotuksia saa ulosmitata muillakaan aloilla. Näin ollen Metalli vaikuttaa monien muidenkin kuin metallityöntekijöiden elämään.

Metallityöväen Liiton tulee palata juurilleen ja alkaa ajaa jäsenistönsä etuja. Työsuhteiden tulee olla vakituisia, palkalla pitää elää ja eläkkeelle pitää päästä silloin kun vielä terveyttä piisaa.

Kaikki viimeaikaiset metallin toimet ovat kaikkea muuta kuin edesauttamassa näitä toiveita. Työsuhteet ovat määräaikaisia vuokrafirmoissa, palkat eivät kata likikään kohonneita kustannuksia ja nyt taitaa sopia jo eläkeiän nostokin.

Jäsenet ovat jo pitkään vaatineet kaikille samansuuruisia euromääräisiä palkankorotuksia, vaatineet vakinaisia työsuhteita sekä luottamusmiesten asemaan parannuksia ja sanoneet jyrkän ein paikalliselle sopimiselle. Liittokokouksessa nämä hyväksytään, mutta liiton hallinnon edustajat unohtavat ne pian. Jäsenten ääntä ei kuunnella.

***

Liiton hallinnossa toimii hyvä veli -konsensus Metallin Yhteistyön ja Metallin Vaikuttajien välillä, jostain kumman syystä loppupeleissä kaikista asioista ollaan autuaan yksimielisiä. Jatkuvasti tehdään matalatasoisia prosenttipohjaisia palkankorotuksia, sovitaan työelämän kehittämisestä, työkyvyn ylläpitämistä ja samaan aikaan ollaan hyväksymässä kaikenlaista kuun ja maan välillä erilaisiksi työaikamuodoiksi. Tämän tuloksena työt tehdään pienellä väkimäärällä ylitöinä, tunti tunnista, normaaliansioilla ei perhettä ruokita.

Jostakin syystä hallintoon on valikoitunut yllättävän iso joukko henkilöitä, jotka unohtavat totaalisesti ne jotka ovat heidät sinne valinneet. Ennen niin kärkevätkin mielipiteet ovat hiljenneet ja mennään vain muiden jatkona, vailla mitään omaa mielipidettä. Vaan niinhän se on nähty tässä maailmassa monesti, että kunhan osaa nöyrästi kumartaa oikeaan suuntaan ja vastaavasti pyllistää toisaalle oikeaan ajankohtaan, niin periaatteista viis, mutta hyvin pärjää.

Sinä Metallin jäsen päätät, mihin suuntaan Metallityöväen Liittoa kehitetään tulevaisuudessa, vaiko jatkuuko jo pitkään kestänyt kumartelu työnantajaliittoa kohtaan!

Petri Lahtinen
Metalli Seiskan toimitsija

Ennakkoäänestys alkoi tänään

Metallin vaaleissa voi äänestää ennakkoon postitse. Jokaiselle äänioikeutetulle jäsenelle on lähetetty jäsenrekisterin tietojen perusteella ennakkoäänestysmateriaali: saatekirje, jossa on äänestyslippu, oman vaalipiirin ehdokaslistojen yhdistelmä eli luettelo ehdokkaista sekä äänestyslipun palautuskuori. Palautuskuoren postimaksu on maksettu.

Vaaliaineisto lähetetiin äänioikeutetuille 28.2.2012. Jos äänioikeutettu jäsen ei ole saanut ennakkoäänestysmateriaalia, voi hänen ammattiosastonsa hakea 6.2.-13.3.2012 hänelle äänioikeutta uurnavaaliin.

Ennakkoäänestys alkoi tänään perjantaina 2.3.2012. Tiistai 13.3.2012 on viimeinen päivä postittaa ennakkoääni, jotta se on varmasti ajoissa perillä perjantaina 16.3.2012 klo 12, jolloin ennakkoäänestys päättyy.

Mikäli jäsen ei äänestä ennakkoon, hän saa uurnavaalia varten uuden todisteen äänioikeudestaan.

Metalliliitto työttömien ja syrjäytettyjen asialle

Matkapuhelinjätti Nokia ilmoitti helmikuun alussa mittavista irtisanomisista. Tuhat duunaria saa kenkää Salon tehtailta.

Loimaalainen metallimies Joni Rantomaa pitää meininkiä suorastaan sairaana. Loimaan seudultakin monet käyvät Salossa töissä, ja irtisanomiset ovat kova isku alueen taloudelle.

– Olen ehdottomasti sitä mieltä, että liiton on otettava työttömyyteen, tuloeroihin ja köyhyyteen tiukemmin kantaa, sanoo Joni Rantomaa.

Rantomaa toivoo, että Metalliliittokin ottaisi jyrkemmin kantaa irtisanomisia vastaan eikä vain kantaisi huolta jälkihoidosta.

– Lueskelen säännöllisesti liiton Ahjo-lehteä enkä ole tyytyväinen Metallin linjauksiin. Työllisyyspolitiikkaa pitäisi pitää enemmän esillä. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että liiton on otettava työttömyyteen, tuloeroihin ja köyhyyteen tiukemmin kantaa, sanoo Rantomaa.

Hänen mielestään olisi paikallaan, että olisi olemassa edes yksi ammattiliitto, joka ajaisi köyhien ja työttömien asiaa. Rantomaa on erityisen huolissaan syrjäytetyistä nuorista, joilla ei näytä olevan tulevaisuutta työelämässä.

Hallitusvastuussa olevan vasemmistoliiton liikenneministeri Merja Kyllönen puhui taannoin Metallin Vaikuttajien vaalijuhlassa Turussa, että ikäviltä menoleikkauksilta ei voi välttyä. Hän toivoi, että vaatimukset hallituksesta lähtemisestä eivät saa tukea, vaikka vasemmisto joutuu hallituksessa hyväksymään jatkossa vain lisää leikkauksia. Kyllösen mukaan nyt ei ole varaa keinuttaa venettä ”turhilla” vaatimuksilla.

Joni Rantomaa ihmettelee Kyllösen puheita. Vaikka hallituksessa nyt ovatkin vasemmistosta sekä demarit että vasemmistoliitto, eivät asiat ole suinkaan hyvällä tolalla.

– Nyt sitä venettä vasta kannattaakin keinuttaa, kun siihen on aihetta, tuumii Rantomaa.