Metalliliitto tarvitsee palkkapoliittisen ohjelman

Metallin jäsenten ääni -ryhmän Pauli Schadrin Metallin liittokokouksen yleiskeskustelussa.

Jäsenistö on saanut viimeisen liittokokouskauden aikana ihmetellä mihin liitto ja sen henkilökunta työaikaansa käyttää, koska palkankorotukset ovat olleet merkittävästi alhaisempia kuin inflaatio.

On tehty sinällään hyvä ympäristöohjelma joka tosin kelpasi osaksi oikeistopuolueen puolueohjelmaa. Oikeistohallitusta kasattaessa Metalliliiton teollisuuspoliittisesta ohjelmasta suuri osa kelpasi hallitusohjelmaan ja sitä vielä kovasti lehdissä mainostettiin.

Näyttää siltä, että Metalliliiton erilaiset ohjelmat sopivat oikeistopuolueille ja työnantajien edustajille paremmin kuin palkkapyynnöt.

Siispä esitän seuraavaa: Metalliliiton tulee alkavalla liittokokouskaudella tehdä Palkkapoliittinen ohjelma joka takaa metallityöläisille ostovoimaltaan yhtä suuret tai mieluummin suuremmat palkankorotukset kuin yrityksen johdolle ja niiden omistajille.

Äänestysprosentin jäätyä taas kovin alhaiseksi voi yksi syy olla se, että Metalliliiton jäsenet eivät tunnista liittoaan omakseen vaan joksikin etäiseksi linnakkeeksi jossa tarkoin lasketaan kuinka pienillä palkankorotuksilla selvittäisiin.

Pauli Schadrin
Pirkanmaan vaalipiiri

Mainokset

”EU:ssa ihmiset ovat pelkkiä tuotantovälineitä”

Onko tulevaisuuden visio metallityöläisellä Euroopan unionin määräämät palkanalennukset? Tätä kysymystä pohtii nokialainen asentaja Pauli Schadrin.

– Rahasta puhutaan ja mahdollisesta lamasta, mutta kukaan ei muista mainita maksumiehistä eikä siitä, miten tämä kohtelee meitä tavallisia ihmisiä.

Kreikassa maan talous on retuperällä. Nyt kun Euroopan keskuspankki tukee Kreikkaa se samalla vaatii leikkauksia palkkoihin ja ostovoimaan. Kreikkalaisia odottaa kymmeniä vuosia kestävä matokuuri.

Schadrinin mukaan tämä lienee ymmärrettävää, mutta merkitsee sitä, että pankit ja sijoittajat saavat nyt päättää keskuspankin kautta kansakunnalle kuuluvista asioista kuten ostovoimasta ja palkoista.

– Odotettavissa on, että pian muutkin vahvan ay-liikkeen maat ovat markkinavoimien pelikenttänä ja rahaa jaellaan maksajasta piittaamatta. Tukipaketit suunnitellaan keskuspankin ja Emu-maiden pääministerien voimin kansan tahdosta piittaamatta, sanoo Schadrin.

– Tavallisten työläisten on nyt vaan yksinkertaisesti otettava ohjat omiin käsiinsä ja valittava uusi vaihtoehto liiton johdolle, sanoo Pauli Schadrin.

Palkkalupaukset petettiin

EU:ta johdetaan aivan kuin ihmiset olisivat vain pelkkiä tuotantovälineitä.

– Ammattiyhdistysliikkeessä se tarkoittaa sitä, että kun maalla on velkaa ”riittävästi”, EU:n keskuspankki puuttuu peliin ja määrää palkkojen ja ostovoiman leikkauksen.

Schadrin huomauttaa, että Suomessa ammattiyhdistysliikettä johtaa juuri sama sosialistipuolue kuin Kreikassakin ja joka alunperin ajoi maan karille. Edellisessä lamassa ei korotettu eläkeikää, mutta kylläkin leikattiin merkittävästi palkkoja ja silloinkin pääomapiirien hyväksi.

– Työntekijöiden eläkemaksuista noin viisi prosenttia siirrettiin maksettavaksi itse, ja aina kun maksuja joudutaan korottamaan, puolet korotuksesta maksaa työntekijä. Nyt kaavaillaan eläkeiän nostamista kahdella vuodella, mikä tietää samaa viiden prosentin palkkaleikkuria. SAK:n hallitus ja liittojen johtajat ovat periaatteessa jo asian siunanneet, sanoo Schadrin.

Ikävä kyllä sama kurkunleikkaajien konklaavi on taas hallituksessa. Schadrin ihmetteleekin, onko ammattiyhdistysliikkeen tarkoitus ja tehtävä kokonaan unohdettu ja siirrytty markkinavoimien epäonnistuneen pelaamisen tukijoiksi.

– Tavallisten työläisten on nyt vaan yksinkertaisesti otettava ohjat omiin käsiinsä ja valittava uusi vaihtoehto liiton johdolle. Edellinen liittokokous päätti jo, että metallista tulee palkkajohtaja Suomen vientiteollisuuteen. Näin ei käynyt vaan lupaukset petettiin, muistuttaa Schadrin.

Kävi päinvastoin: metallista tuli teollisuuteen salaman nopeasti matalapalkka-ala.

Liiton johto vaihtoon

Pauli Schadrin on vakaasti sitä mieltä, että metallityöläisten pitää näyttää mallia muille liitoille.

– Kun emme ole tyytyväisiä harjoitettuun edunvalvontaan niin johto vaihtoon. Viime liittokokouksessa hallintoon valitut edustajat eivät ole pystyneet huolehtimaan meidän edunvalvonnastamme. He ovat päinvastoin suosineet poliittisia puolueita tehtyjen palkkaratkaisujen kustannuksella, huomauttaa Schadrin.

Äänestämällä muutosta voi nyt päättää suunnasta.

– Muussa tapauksessa meno jatkuu entiseen malliin seuraavat neljä vuotta ja metallityöläisistä tehdään suomalaista halpatyövoimaa.

Metallin reaalipalkat kääntyneet laskuun

Palkkojen ostovoiman turvaaminen edellyttää korkeampia palkankorotuksia

Työntekijöiden reaalipalkat ovat metalliteollisuudessa alentuneet jo kahden vuoden ajan. Näyttää siltä, että reaalipalkat laskevat edelleen tänä ja ensi vuonna.

Vielä 2000-luvun alussa reaalipalkat kasvoivat eli palkat nousivat enemmän kuin hinnat. Vuonna 2008 hintojen nousu oli jo nopeampaa kuin palkkojen kohoaminen, joten palkan ostovoima heikkeni. Vuonna 2009 tilanne kääntyi toisinpäin ja reaalipalkat nousivat jälleen. Mutta vuosina 2010 ja 2011 reaalipalkat laskivat kaksi vuotta peräkkäin.

Viime vuonna metalliteollisuuden tuntipalkkaisten työntekijöiden ansiot kohosivat vain kaksi prosenttia, mutta hinnat nousivat 3,4 prosenttia, joten ostovoima heikkeni. Viime vuonna reaalipalkat olivat enää kolme prosenttia korkeammat kuin vuonna 2005.


Metallin työntekijöiden reaalipalkkaindeksi 2005 = 100. Lähteet: Kuluttajahintaindeksi ja metalliteollisuuden tuntipalkkaisten työntekijöiden ansiotasoindeksi, Tilastokeskus

Hinnoissa on nousupaineita

Tälle vuodelle sovitut palkankorotukset ovat 2,4 prosenttia plus 150 euron kertaerä. Se tarkoittaisi yhteensä keskimäärin 2,8 prosentin ansiotason nousua. Samaan aikaan valtiovarainministeriön virallinen ennuste hintojen nousuksi on 2,7 prosenttia eli reaaliansiot pysyisivät hädin tuskin ennallaan.

Mutta mahtaako virallinen inflaatioennuste toteutua? Vielä syyskuussa valtiovarainministeriö ennusti hintojen nousuksi tälle vuodelle 3,3 prosenttia. Joulukuussa ennustetta alennettiin. Sen turvin sitten väitettiin, että niin sanottu raamisopimus turvaa ansioiden ostovoiman. Jotkut väittivät reaaliansioiden jopa kasvavan.

Hintoihin kohdistuu edelleen nousupaineita. Euron kurssin heikentyminen nostaa tuontitavaroiden, esimerkiksi öljyn hintaa, joka saattaa muutoinkin käyttäytyä arvaamattomasti. On myös hyvin mahdollista, että Kataisen hallitus päättää maaliskuussa kehysbudjetissa arvonlisäveron tai muiden välillisten verojen korotuksista. Ne menevät suoraan hintoihin.

Lasku jatkuu ensi vuonna

Näyttää siltä, että myös ensi vuonna reaalipalkat laskevat. Vuoden 2013 palkankorotus on 1,9 prosenttia, mutta siitä pitää vähentää 150 euron kertaerän vaikutus, koska se ei jää palkkoihin. Ansiotaso nousee siten vain 1,5 prosenttia tästä vuodesta. Valtiovarainministeriön virallinen ennuste ensi vuoden hintojen noususta on 2,2 prosenttia, joten reaaliansiot laskevat.

On siten hyvin mahdollista, että metalliteollisuuden työntekijöiden reaaliansiot alenevat neljä vuotta peräkkäin 2010–2013, jos pidättäydytään solmituissa sopimuksissa. Palkkojen ostovoiman turvaaminen edellyttää korkeampia palkankorotuksia.

Olli Savela
yliaktuaari